Mopon keulimisesta

Sain viime perjantaiaamuna aikamoisen migreenin, joka on jatkunut flunssaoireiden ja kaikenlaisen kivistyksen tyyppisenä tähän hetkeen asti. Vanhuksen kanssa viikko sitten sovittu käyntinsä torstaina peruuntui hänen yksipuolisella ilmoituksellaan yhden ilmeisesti unohtamansa kerhon takia, ja sovimme edelleen varsin yksipuolisesti että tulee sitten perjantaina. Kun peruin sairauteeni vedoten, alkoi erikoinen koko viikonvaihteen jatkunut tekstiviestien sähköttely á la "koska olet ajokunnossa tulisin". Tänä aamuna vielä kuusi viestiä on asiasta laadittu, kun vastasin että olo on edelleen epävarma. Eilisiltana loukkaannuin, kun lähetteli tyyliin "tulen käymään mikä sortti vaivaa" eikä tyyli (ainakaan tekstarina ilman nyansseja) ole miksikään muuttunut. Päinvastoin: venkoiluksi tulkitsin " luulisin voivani kävellä tulen joka tapauksessa". Niinkuin takseja ei olisi keksitty, tällä kahden kilometrin matkalla se maksaisi kai maksimissaan kympin. Valaistu raitti koko matkan, pyörätie tosin päättyy parisataa metriä ennen tätä landemaisemaa. Joudun todennäköisesti olemaan vuoteenomana koko iltapäivän, että jaksan illansuussa viedä hänet linja-autolle. Omat hommat jäävät odottamaan myöhempää, jotain sain ja jaksoin aamupäivällä tehdä. Harmistuttaa.

Epäilyttävää

Heräsin tavan mukaan kuudelta, kaikki landella vaadittava ylimääräinenkin aamutyö tehty ja kaikki on... jees. Ei voi olla kuin enne, että vähintään vanhus pelmahtaa iltapäivän "ohjelmaksi". Tai etujarru lukittuu (taas). Vai tulisiko ensi kerran yli kuukauteen omaakin postiani peltiseen postilaatikkoon (Itella sotkee nää jatkuvasti). Jotakin karmivaa ja/tai kamalaa/rahaa-/aikaavievää on luvassa - ei voi mennä niinkuin ajattelin. Eli piti lepäillä ja hoitaa kerrankin kevyesti juoksevia asioita/tietotöitä, paikata katonharjalta yksi vääntynyt pelti (vuotaa) ja käydä kaupassa/vesipostilla. Ehkä jopa kauempana kauppalassa. Ja levittää 3-vuotias lehtikomposti vihdoin kasvimaille. Ja lannoittaa. Ja jatkaa ulkovalojen uudisasentamista. Ja siivota. Ja laittaa ruokaa. Ja vaikka mitä.

EDIT 9.16 Edellistä kirjoittaessa oli kuin olikin tullut tekstari: "onko illalla autokyytiä tulisin tänään". Eli mitään edellämainituista työtehtävistä ei voi ajatellusti toteuttaa, paitsi osan ehdin ehkä tehdä ennen kuin tulee. Ja taas on iltakuuden pimeydessä (kun olen vienyt kylille bussilleen) jatkuu sitten iltavuoro. Hermot menee jo nyt.

Kuura-aamu

Vielä lounasaikaan pakkasta on yli viisi Celsius-astetta, mikä on aika hyvin. Aika hyvin on nyt myös asetettu itsensä landelle, mutta jottei kaikki olisi ns. täydellistä alkoi jo eilen vanhuksen tekstiviestipommitus asiasta... Eli onko sitä ja onko tätä, tässä viime vartin aikana jatkuva kysely "onko illalla liukasta tai liian liukasta" jne. Erikseen kysytty onko liian liukasta autolle - eli kyse on kai enempi neuroottisuudesta ja/tai huomionhalusta. Tiedän, ettei pitäisi valittaa mutta kun minun on tämän mukaan suunniteltava päivän ja viikonlopunkin menot. Enkä nyt erikoisesti tahdo käkkiä iltakuuteen asti turhanpanttina, kun olisi töitäkin tehtävä ja rentoutua pitäisi.

Ja tulihan se sieltä: marttyyrityyppinen viesti, että "ehkä pääsen pysäkiltä asvaltinreunaa ilmoita jos illalla on liian liukasta autolle". Mitä tuollaiseen nyt sitten voi vastata, kun on kerran vastannut etten osaa sanoa/tiedä? Onhan hänellä hyväkuviolliset talvikengät, sentin liukuestepiikit ja autossa ollut nastat viikkoja. Ja ne bussit millä kulkee mennen tullen eivät koskaan vaihda edes talvirenkaita, mitä hän ei taida tiedostaa.

Päänsärky

Migreenin oireita alkoi ilmetä kymmenkahvin aikaan, kun olin miten kuten jo laittanut paikkoja lähtökuntoon ja suunnitellut alustavasti alkuviikon tuntiaikatauluni. Tiedän syynä olevan stressin, eikä vähiten eilisiltana vanhussoiton jälkeen sovitun ja ihan varmasti neljä tuntia vievän hautausmaakäynnin. Kyllä, neljä tuntia! Ensin ajan pari kilometriä häntä hakemaan (ylhäältä huoneistosta, mitään ei ole taatusti valmiina) ja sitten kun vajaan tunnin päästä lähdetään takaisin parin kilometrin päähän kalmistolle menee siellä reilu tunti vaikka haudat ovat pääkäytävällä. Kohkaamista, havujen hyvin tarkkaa asettelemista ja yleis-erikoishidasta olemista - aion käydä sillä välin omia aiempia hautakyntteleitä poistamassa ja sen sellaista. Sitten kuskaan takaisin kotiin, jonne en ehtisi enkä tahtoisi jäädä kaffelle lähinnä koska se kestää kolmatta tuntia. Todennäköisesti on näistä migreenisyistä (sahalaitaa jo nyt, samoin kuvotusta) passaan ja toivon, että pääsisi vielä omille asioilleen (ruokakauppa, artisokkakeitto, pyykki) ja kykenisi sitten illan pimeydessä jatkamaan omien työtehtävien tekemistä. Siinä välissä olisi näyttö, kun lähinnä vanhuksen mieliksi katselen asuntoa täältä vaikkei ole seudulle oikein voisi/tahtoisikaan jäädä. Ko. asuntokin on pieni, huono ja ylihintainen. Välittäjämimminkin olen haukkunut jo kerran aiemmin pomolleen. Vituttaa.

EDIT 15.20 Nipistin hautuumaakäynnin kolmeen tuntiin, kun kieltäydyin kahveista. Ja muuten nappiin meni hyvässä ja pahassa ennustukseni. Kengänpohjista oli rapistamassa vanhoja multia jollain kuorimaveitseltä näyttävällä, ettei kerrostalon portaikkoon ja ilmeisesti autoon (sic) tule kuraa. Uutena kuriositeettina mainittakoon, että käytetyt tulitikut joita käytettiin kynttilälyhtyjen sytyttämisessä otti talteen ja toi kotiin. Käytetään kuulemma "parvekkeella lyhdyn sytytysapuna". Että näin. Kävin kaupassa sekä itselleni että lähinnä kotiinsapalaaville eläkeläisille, iltapäiväkahvit jäävät tänään väliin ja migreeni palailee 400mg tropista huolimatta. Nyt pitäisi laatia se keitto maa-artisokista tarjolle (eilen) paistamani leivän kanssa, ja kuskata vielä illemmalla veljeni sekä käytävä uudestaan ruokakaupassa ettei tarvitse taas huomenna. Silloin on sitä pakkaamista ja sitten landella purkamista, talon lämmittämistä ja sitä sorttia. Ai niin, vanhus ilmoitti tulevansa sinne käymään kun hänelle sopii. Ja minä palvelen. Kunpä pääsisin joskus töihin lepäämään - eihän tässä ehdi edes hakea mitään. Ja keittoreseptikin piti napata kiireesti netistä, koska mm. keittokirjani varastettu.

EDIT 20.55 No ei tullut sitten broidi ilmoittamaansa aikaan kuudelta, eikä ole mitään kuulunut. Kello on kohta yhdeksän, korjasin kattauksen ja ruuat pois ja pesen pyykkiä. Hänellä lainassa olevan auton näin päivällä hautuumaakäynnillä kadunvarressa, kovasti kuraisena ja vähän vinoon pysäköitynä. Se nimenomaan oli palautuksessa, tiedä taas miten on asian ajatellut. Ai niin - jätin näytön väliin kun laitoin ruokaa mukamas muillekin. Lounas jäi väliin, joten otin santsilautasellisen.

Alla helgons namn

No soitin sitten eilen ennen virka-aikani päättymistä vanhukselle, kahden viikon ajan olen odottanut että koska ja miten ilmoittaisi sopivan sen tärkeän hautuumaakäyntinsä. Kävin itse jo eilisiltana suku- ja muille haudoille viemässä kyntsyt, siistimässä on käytävä paremmalla (myös valoisalla) ajalla. Vanhukselta ei vieläkään saanut tietoa, seppeleet oli käyty toissapäivänä sentäs ostamassa. En tajua mistä asia mättää, pitää taas huomenna soitella että milloin. Käytännössä minulle käy enää maanantaina muutama tunti, mutten voinut sitä vielä sanoa. Sitten häivyn taas toistaiseksi paikkakunnalta. Helssinkiin olisi tänään pyhäinpäivänä meneminen, kolmevuotissynttäreille ja kahville.